This is Kansas City calling!: With every end there is a new beginning

http://raumalainen.fi/mielipiteet/kolumnit/kolumni-hyvaa-itsenaisyyspaivaa-rakas-suomi Uudessa Raumassa oli eilen taas juttua. (Tuo juttu tosin on täysin sama kuin täällä viime lauantaina julkaisemani itsenäisyyspäivään liittyvä teksti.)

Täällä ollaan ihan mieli maassa, koska meidän saksalaiset kaverit lähti kotiin. Mihin tämä syksy oikein meni? Muistan kuin eilisen sen päivän kun me tultiin tänne. Kaikki ne retket kun meille näytettiin kaupunkia ensimmäisinä päivinä.. ei tunnettu saksalaisia poikia vielä ollenkaan, ne otti hassuja valokuvia musta ja Emmasta ja vasta myöhemmin tutustuttiin paremmin. Sen jälkeen ollaan lähes joka päivä tehty jotain yhdessä. Kenen kanssa me nyt tehdään hölmöjä juttuja, jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä ja vitsaillaan toinen toisillemme kotimaistamme? Kenen kanssa meillä on hulluimmat juhlat, jotka jatkuu aamuyöhön asti kun amerikkalaiset ovat jo menneet nukkumaan?! Kenen kanssa mä nyt menen kuntosalille! Tai kenen kanssa me nyt istutaan illat pitkät katsomassa telkkaria, pelaamassa Fifaa (ei kylläkään minä ja Emma) tai syömässä roskaruokaa (ja samalla vitsaillaan amerikkaruoasta). Voi pojat. Ollaan viikonlopun aikana käyty jo kaksi kertaa lentokentällä saattamassa poikia ja loput lähtee alkuviikosta. Oli silti ihana viiminen viikonloppu. Nukuttuja tunteja ei montaa tullut, mutta siitä huolimatta oli ikimuistoiset läksiäisjuhlat. Äsken saatettiin vielä Andre kentälle ja käytiin Emman kanssa sunnuntaibrunssilla, Emma kun lähtee kanssa huomenna Ranskaan lomalle mutta palataan kumpikin tammikuussa takasin. Meillä kummallakin on ihan tyhjä olo, tuntuu kuin jotain todella puuttuisi.

No, tämä on elämää! Toiset tulee, toiset menee. Tänne tulee taas uusia ihmisiä keväällä. Kyllä mä uskon, että me tavataan vielä myöhemmin, nyt vaan tuntuu niin haikealta. Tulee ihan itsellekin koti-ikävä kun hyvät kaverit lähtee kotiin.. :( Tuon lauseen "with every end there is a new beginning" merkityksen ainakin oppii ymmärtämään tämän vaihtovuoden myötä! Tapaat paljon uusia ihmisiä, mutta luultavasti puoliakaan heistä et tule näkemään koskaan uudelleen. Surullista, mutta totta.

Mutta mulla on silti kivaa tiedossa..tänään illalla menen kolmannen kerran Kansas Cityn lentokentälle. Tällä kertaa en sano Goodbye vaan sanon Welcome to Kansas City mun rakkaille äidille, isälle ja siskolle! <3 Me vietetään muutama päivä Kansas Cityssä ja ensi viikon lopulla lennetään Californian Sacramentoon isän serkun luokse. Ei yhtään hullumpi heidän vierailla Kansas Cityssäkään, kun tällä viikolla juuri Lonely Planet matkailusivusto valitsi Kansas Cityn number 6. tourist destinationiksi USA:ssa! (http://www.kansascity.com/2013/12/10/4683117/barbecue-and-jazz-help-lift-kc.html tuolla artikkeli jos jotakuta kiinnostaa) (Aiheeseen mitenkään liittymättä on myös mainittava Time -lehden artikkelista, joka viime viikolla rankkasi Missourin osavaltion parhaimmaksi osavaltioksi juoda alkohlia! Heh, täällä kun monissa osavaltioissa nuo lait ja säädökset alkoholia koskien ovat hyvin tiukkoja; mutta Missouri on ainut jossa saat esimerkiksi kulkea kadulla alkoholijuoma kädessä - ja päihtyneenä saat esiintyä kaikkialla paitsi kouluissa, kirkoissa oikeustalolla! Haha, mielenkiintoista. Tässä vielä tuo Time magazinen artikkeli: http://www.kansascity.com/2013/12/09/4681649/time-missouri-is-the-best-state.html )

Pyrin joululoman reissultakin kirjoittelemaan tänne aina tilaisuuden tullen. Ihanaa joulunodotusta kaikille!

Tässä vielä "I'm leaving, , so let's party last time" -juhlien kuvia.. I will never forget these guys!