Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
Piti tänne oikein kirjoittaa miten hauska kokemus meillä oli viime lauantai-ilta! Pari viikkoa sitten yliopistolla järjestettiin Study Abroad Breakfast eräänä keskiviikkona klo 7:30 aamulla, ja meidät eurooppalaiset vaihtarit kutsuttiin sinne mukaan. Tapahtuman ideana oli kerätä rahaa yliopiston vaihto-ohjelmia varten. (Täällä yliopiston toiminta pyörii pelkästään rahan ja erityisesti lahjoitusten ympärillä, ja senpä takia yliopisto järjestää tämän kaltaisia tilaisuuksia kokoajan; syksyllä oltiin mm. koulun musiikkikonservatorion konsertissa, ja konsertin ideana oli vain kerätä rahaa UMKC:n Conservatory of Music and Dance:lle. Tällä Study Abroad Breakfast -tapahtumalla puolestaan houkuteltiin lahjoittajia lahjoittamaan rahaa vaihto-ohjelmille. Kutsuttujen joukko koostuikin suurimmaksi osaksi professoreista ja opettajista ja jokaisessa pöydässä oli tietenkin ohjeet, miten rahaa voi lahjoittaa).
Joka tapauksessa päätin siis mennä tuonne aamiaiselle (herkullinen olikin, ja oli oikein pöytiin tarjoilu tietysti ja kaikkea). Meidät vaihtarit oli laitettu eri pöytiin istumaan ja minun pöytääni osuikin muutama vanhempi nainen ja mies. Kun nämä naiset kuulivat, että olen Suomesta, he kysyivät että Kai olet tavannut jo Katin?! Hän on suomalainen opettaja täällä UMKC:ssä! En ollut Katia tavannut, ja pöydässä istunut Jennifer laittoikin Katille heti viestiä että onko hän kyseisessä tapahtumassa, koska hänen oli tarkoitus olla. Katilla oli kutienkin opetusta samalla hetkellä, joten hän vain vastasikin että me otetaan Sonjan kanssa yhteyttä vähän myöhemmin. Ja niin me tehtiin. Ei ihan seuraavana päivänä, mutta melkein, sovin Katin assistentin Johnin kanssa milloin voisin tulla Katia tapaamaan, ja niin sitten kävelin seuraavana päivänä hänen toimistolleen!
No, me juteltiin aikamme, Kati on asunut täällä jo lähes 30 vuotta, tullut myös alunperin opiskelemaan ja jäänyt sille tielle. Hän asuu täällä amerikkalaisen miehensä ja heidän 14-, 12-, ja 11-vuotiaiden lasten kanssa, ja lapset käyvät vielä hyvin kansainvälisesti Academie Lafayettea eli Kansas Cityn ranskalaista koulua. Kati kutsuikin minut heti lauantaiksi illalliselle, ja kun hän kuuli että minulla on huonekaveri Ranskasta, hän innostui kovasti ja käski pyytää Emman mukaan jotta lapset (ja hänen mies) saavat vähän harjoitella ranskan puhumista!
Meillä oli niin hauska ilta ja Katin tekemä ruoka oli kerrassaan herkullista! Hän sanoikin pohtineensa ennen meidän tuloa, että pitäisikö ruoan olla suomalaista, ranskalaista vai amerikkalaista, mutta päätyi sitten tekemään heidän suosikkejaan, ja oli kyllä niin hyvää :) Alkupalaksi ranskanleipää ja Brie -juustoa ja pääruoaksi bataattimuusia, scallopseja eli kampasimpukoita ja salaattia, ja ruoan kanssa hurjan hyvää amerikkalaista punaviiniä. Illallinen oli aivan ihana ja myös Katin perhe, ja meillä riitti juteltavaa vaikka kuinka! Eikä muuten Katin kanssa taidettu puhua paria sanaa enempää suomea koko illan aikana, vaan pelkkää englantia, haha! :D
Illallisen jälkeen Kati heitti meidät takaisin asuntolaan. Piti Emman kanssa tietysti käydä naapurihuoneessa koputtamassa ovelle ja kyselemässä What's up, kun kerran ilta oli vielä nuori, ja niinpä ahtauduttiin isolla porukalla kahteen autoon ja lähdettiin Chesterfieldiin tanssimaan salsaa! :D Chesterfield on baari downtownissa ja siellä on joka lauantai salsa-ilta (harmi, kun kuultiin siitä vasta nyt muutama viikko sitten, oltais menty jo ajat sitten jos olis tiedetty!). Tanssittiin salsaa yön pikkutunneille asti, oli aivan mahtavaa! Ravintolassa oli paljon latinoja ja oli upea katsoa heidän tanssiaan. Yllätyksekseni tuli kyllä itsekin tanssittua niin että jalat oli ihan poikki kun yöllä mentiin kotiin! Heh, oli kyllä hauska lauantai!
Nyt on palattu taas arkeen ja yritetään ahkeroida kouluhommien kanssa.. Pääsen vihdoin ja viimein kunnolla kouluihin seurailemaan taas opetustakin! Sinne kun ei ihan tuosta noin vain aina mennä. Mielenkiintosia kyllä nämä kaikki kokemukset. Vieläkin tuntuu yhtä hassulta, miten harva ihminen tietää missä Suomi on. Tänään eräs tiesi, että Suomi päihitti USA:n juuri jääkiekossa, mutta muuten ei kyllä ole hirveästi tietoa... Kuten kerran kuntosalilla eräs poika rupesi kyselemään multa matkavinkkejä Italiaan! Että missä hänen minun mielestäni pitäisi vierailla tulevalla Italian reissullaan? Mmmmm...niin, hyvä kysymys! Heh. No, kyllähän sitä Euroopasta kotoisin olevana jotain pitää osata vastata, ja kyllä mä jotain vinkkejä keksinkin, mutta niin, vähän on Suomi silti kaukana Italiasta! :D No voi olla että hän halusi vain kehittää jotain juteltavaa. :D
Nyt on pakko ruveta hommiin, hyvin olen onnistunut lykkäämään kahden artikkelin lukemista ja niistä kirjoittamista koko päivän, joten jos nyt saisi jotain vihdoin aikaiseksi. Kuulemisiin!
Piti vielä sanoa että LSHMSFOAIDMT
Nyt on pakko ruveta hommiin, hyvin olen onnistunut lykkäämään kahden artikkelin lukemista ja niistä kirjoittamista koko päivän, joten jos nyt saisi jotain vihdoin aikaiseksi. Kuulemisiin!
Piti vielä sanoa että LSHMSFOAIDMT
Haha. Meillä oli koulussa aiheena latinot ja heidän kulttuurinsa,
joten tämä hauska kevennys sieltä siis :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti